Tuottokartta
Vuokraindeksi Q2/2026 — prosenttimerkki ja kerrostalo kuvaavat vuokrien alue-eroja
Analyysi · Vuokraindeksi

Vuokraindeksi Q2/2026: vuokrat nousivat vain 0,1 % — mitä se tarkoittaa tuottolaskelmallesi

Tilastokeskuksen tuore vuokratilasto näyttää vuokrien nousun pysähtyneen lähes nollaan. Käymme läpi, mitä luvut tarkoittavat alueittain ja miten ne vaikuttavat vuokranantajan tuottolaskelmaan.

Tuottokartta · Julkaistu heinäkuu 2026

Tilastokeskus julkaisi 16.7.2026 tuoreimman Asuntojen vuokrat -tilaston. Huhti-kesäkuussa 2026 vapaarahoitteiset vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin vain 0,1 % vuoden takaisesta — täsmälleen sama lukema kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kyse ei ole yksittäisestä poikkeamasta vaan jatkoa hidastuvalle trendille: vielä vuosi sitten, huhti-kesäkuussa 2025, vastaava luku oli 0,5 %.

Numero ei ole mullistus sinänsä, mutta se koskettaa suoraan tuottolaskelmaasi, jos omistat vuokra-asunnon tai harkitset ostoa: vuokrankorotusvara on tällä hetkellä kapea, ja se vaihtelee rajusti alueittain — pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat itse asiassa laskeneet, kun taas osassa maakuntakaupunkeja ne nousevat edelleen selvästi. Kävimme tilaston keskeiset luvut läpi selkokielellä — ja mitä ne tarkoittavat käytännössä, kun mietit oman kohteesi vuokraa tai tulevaa hankintaa.

Koko maa: +0,1 % — vuokrien nousu on käytännössä pysähtynyt

Vapaarahoitteisten vuokrien vuositason muutos oli +0,1 % sekä tammi-maaliskuussa että huhti-kesäkuussa 2026. Vuotta aiemmin, huhti-kesäkuussa 2025, vuokrat nousivat koko maassa vielä 0,5 %. Suunta on siis selvä: nousuvauhti on hidastunut merkittävästi vuoden aikana.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle: jos olet aiemmin korottanut vuokraa vuosittain "yleisen markkinakehityksen" perusteella, liikkumavara on nyt olennaisesti pienempi kuin vielä pari vuotta sitten. Vuokrankorotus ei tapahdu enää itsestään markkinan mukana — se kannattaa perustaa oman alueen ja huonetyypin toteutuneeseen lukuun, ei nyrkkisääntöön.

Pääkaupunkiseutu vs muu Suomi — kaksi eri markkinaa

Koko maan keskiarvo kätkee ison alue-eron. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat laskivat 0,3 % huhti-kesäkuussa 2026 (tammi-maaliskuussa lasku oli 0,4 %), kun taas muualla Suomessa ne nousivat 0,4 % (sama luku molemmilla vuosineljänneksillä).

Kaupunkitasolla erot ovat vielä selvempiä. Suurimmat laskut huhti-kesäkuussa 2026: Porvoo -1,9 %, Kerava -1,6 %, Vantaa -1,2 %, Helsinki -0,2 %. Suurimmat nousut: Rovaniemi +2,0 %, Vaasa +1,3 %, Joensuu +1,1 %, Tampere +1,0 %, Turku +0,7 %.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle: jos kohteesi on pääkaupunkiseudulla, korotusvaraa tuskin on lainkaan — osassa kaupunkeja markkinavuokra on pikemminkin laskenut kuin noussut. Maakuntakaupungeissa kuten Rovaniemellä ja Vaasassa markkina on kestänyt nousua jo useamman neljänneksen ajan.
Tärkeä varaus: nämä ovat kaupunkitason keski- tai mediaanilukuja. Oman taloyhtiösi tai postinumeroalueesi vuokrataso voi poiketa niistä merkittävästi — tilasto kertoo suunnan, ei omaa kohdettasi. Oman postinumeroalueesi tason näet parhaiten Vertaa vuokraa -työkalulla tässä sivun lopussa — syötä postinumero ja koko, niin näet paikallisen toteumavuokran heti.

Huonelukukin vaikuttaa — ei pelkkä sijainti

Pääkaupunkiseudulla vuokrakehitys vaihteli myös huonetyypeittäin: yksiöt -0,2 %, kaksiot -0,3 %, kolmiot -0,4 %. Muualla Suomessa yksiöiden vuokrat nousivat keskimäärin 0,6 %, mutta Vaasassa ja Rovaniemellä peräti 1,9 %. Rovaniemellä myös kaksiot nousivat 2,1 % ja perheasunnot 1,7 %.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle: jos omistat yksiön pääkaupunkiseudulla, sen vuokrakehitys on tilaston mukaan ollut heikompaa kuin isompien asuntojen — kaikki huonetyypit laskivat, mutta pienimmät vähiten. Maakunnissa tilanne on päinvastainen: pienet asunnot ovat vetäneet nousua kaupungeissa, joissa tarjonta on niukka.

ARA-vuokrat nousevat selvästi enemmän kuin vapaarahoitteiset

Valtion tukemien (ARA) vuokra-asuntojen vuokrat nousivat huhti-kesäkuussa 2026 pääkaupunkiseudulla 2,0 % ja muualla Suomessa 1,7 % — molemmat selvästi enemmän kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa. Tammi-maaliskuussa ARA-vuokrat nousivat vielä nopeammin: pääkaupunkiseudulla 2,5 %, muualla Suomessa 2,0 %. Suurimmat ARA-nousut huhti-kesäkuussa nähtiin Vaasassa (+3,3 %), Rovaniemellä (+2,8 %) ja Joensuussa (+2,7 %).

Mitä tämä tarkoittaa sinulle: jos vertaat oman vapaarahoitteisen kohteesi vuokraa johonkin yleiseen "keskivuokra"-lukuun, varmista että vertailtava luku koskee nimenomaan vapaarahoitteisia asuntoja. ARA-vuokrat elävät eri tahtiin ja eri logiikalla kuin vapaa markkina, eivätkä kerro sinulle vapaarahoitteisen kannan tilanteesta.

Muut luvut lyhyesti

Mitä tilasto ei kerro

Tilasto on kaupunki- ja huonetyyppikohtainen keski- tai mediaanimuutos — se ei kerro yksittäisen taloyhtiön tai postinumeroalueen vuokratasoa, eikä sitä, onko oma vuokrasi juuri nyt markkinatasossa, sen alla vai yläpuolella. Se on myös jälkikäteen mitattu toteuma, ei ennuste tulevasta kehityksestä — Tilastokeskus ei tässä julkaisussa ota kantaa siihen, miten vuokrat kehittyvät loppuvuonna 2026.

Näin käytät tätä tietoa

Vuokrien nousu on hidastunut selvästi vuodesta 2025, ja alue-erot ovat suurempia kuin koko maan 0,1 prosentin keskiarvo antaa ymmärtää. Vuokranantajalle tämä ei ole syy paniikkiin, mutta se on syy tarkkuuteen: vuokraa ei kannata enää korottaa mekaanisesti edellisvuoden tapaan, vaan kannattaa katsoa oman kaupungin ja huonetyypin toteutunutta lukua erikseen ennen päätöstä.

Lähde: Tilastokeskus, Asuntojen vuokrat -tilasto — huhti-kesäkuu 2026, tammi-maaliskuu 2026 ja huhti-kesäkuu 2025 vertailulukuina, sekä tilaston kuvaus. Tämä artikkeli on yleistajuinen tiivistelmä eikä ole sijoitusneuvontaa. Yksittäisen kohteen vuokratasoa arvioitaessa kannattaa käyttää tuoreinta, aluekohtaista dataa.

Ilmainen työkalu

Osuuko oma vuokrasi kohdalleen?

Koko maan ja kaupunkitason luvut yllä kertovat suunnan — tämä työkalu näyttää mitä juuri sinun postinumeroalueellasi oikeasti maksetaan.